Ajetaan me ratikalla

Vantaan ratikka vai ei? Siinä vaalikonepähkinä ehdokkaille. Vantaan sanomien versio laittaa meidät vieläkin ahtaammalle penätessään kantaamme väittämäänsä 'Vantaan ratikka pitää rakentaa nykyisen aikataulun mukaan kaupungin taloustilanteesta huolimatta'.

Nopeasti ajatellen VS:n väittämän kanssa on helppo olla eri mieltä. Oikeastaan kysymyksen asettelu tuntuu oudolta. Siis ihan missä tahansa taloustilanteessa tahansa? Ja varmaankin mihin tahansa hintaan?

Kysymys kuin syöttö populistin lapaan

Ei ihme, että moni ehdokas toteaakin, ettei meillä juuri nyt ole ratikkaan varaa. Kun on se koronakin ja velkaa jo entuudestaan. Vastauksena se on kuitenkin hätäinen, etten sanoisi populistinenkin. Palataan tähän hiukan myöhemmin.

Totean jo tähän väliin, että itse suhtaudun ratikan rakentamiseen positiivisesti, vaikka en koneen väittämää täysin jaa. Minä haluan Itä-Vantaan vihdoin raideliikenteen piiriin, kuten on asianlaita muuallakin Vantaalla. Ja haluan kauan kaivatun piristysruiskeen itäisten osien nuutuneeseen talouteen ja kaupunkikuvaan. Mutta en hintaan mihin hyvänsä.

Vantaa.fi -sivuilla on ratikkahanketta koskeva aineisto, joka ehdokkaiden tulisi vähintään läpikäydä. Sieltä löytyy alustavat reittilinjaukset, investoinnin arvioitu koko, taloudelliset arviot herkkyysanalyyseineen sekä vertaukset kilpaileviin toteutusvaihtoehtoihin. Nyt tilanne on se, että ratikan suunnittelusta on jo tehty päätös ja työ on käynnissä. Suunnittelua koskeva päätös valtuustossa oli selvä äänin 45-22. Varsinainen rakentamista koskeva päätös (nykyinen kustannusarvio n. 400 MEur) on tulossa valtuuston päätettäväksi tulevalla valtuustokaudella.

Kampeaako korona ratikankin raiteiltaan?

Palataan takaisin nykyiseen taloustilanteeseen. Suunnittelua koskeva päätös on tehty ajassa ennen koronaa. Silloin hankkeelle on osoitettu vihreää valoa. Onko tilanne talouden osalta muuttunut niin paljon, että se riittäisi kääntämään kannat jatkon osalta? Tätä puntaroitaessa paljastuu myös tuon vaalikoneväittämän pointti. Onko sillä edes väliä, että onko meillä varaa tähän juuri nyt?

Ratikka on investointi, jonka käyttöikä on kymmeniä vuosia, sanotaanko nyt vaikka puolen vuosisataa aluksi. Hiukan pidempään maailman menoa seuranneet tietävät, että suhdanne vaihtelee. Lamat ja nousukaudet seuraavat toisiaan. Siksi juuri yhden hetken taloustilanteeseen tuijottaminen on päätöksen teon kannalta harhaanjohtavaa. Nykyinen talousahdinko on yksi ajanjakso muiden taantumien ja nousukausien jatkumossa. Siinä mielessä en vetäisi henkseleitä hankkeelle perustuen juuri tähän päivään.

Samalla perusteella totean, ettei ratikkainvestointia tulisi myöskään alistaa arvopuntariin lyhyemmän tähtäimen välttämättömien kehitystarpeiden kanssa. Mielestäni se ei siis kilpaile sisäilmaan liittyvien korjausinvestointien tai parempien terveyspalveluiden kanssa.

Ratikan kohtalon kannalta on olennaisempaa, että uskommeko investoinnin kannattavuuteen ja siitä tehtyihin laskelmiin. Vantaan sivuilta löytyvien, vuodelle 2019 päivättyjen taloudellisen selvityksen mukaan investointi kyllä maksaa itsensä takaisin pitkällä tähtäimellä. Mutta laskelmien olettamat ovat moninaisia.

Optimistisia laskelmia

Laskelmien keskeistä tulopuolta edustaa ratikan vaikutusalueen kiinteistöjen arvonnousu sekä uuden asukaskunnan nouseva veronmaksukyky. Tulopuolta kertyy myös rakentamisen aikaisesta suuremmasta kuntaverokertymästä. Menopuolta edustaa rakennus- ja ylläpitokustannukset. Investointikustannuksesta osan kantanee valtio ja Helsingin kaupunki. HSL:n vaikeaselkoisen tasausmenettelyn kautta tulee myös kevennystä.

Laskelmissa on paljon olettamia ihan päivästä yksi alkaen ja vuosikymmenien saatossa oletetut tulot voivat muuttua menoiksi ja miksei toisinkin päin. Rakentamispäätöksen tueksi tarvitaan päivitettyjä tuottoarvioita ja mieluiten muutamankin riippumattoman tahon tekeminä.

Asian edetessä kaupungilta ja päättäjiltä kysytään osaamista ja määrätietoista toimintaa. Tulopuolen pitämisen suhteen tarvitaan markkinointia ja imagonnousua. Menopuolen osalta keskiöön nousee kilpailuttamisen osaaminen ja hankehallinta - molemmat taitoja, joissa julkisella sektorilla ei juuri loisteta. Niiden osalta meitä auttaa päätöshetkellä jo syntyneet kokemukset raidejokerista ja Tampereen hankkeesta.

Ajetaan me ratikalla, viihdytään ja hurjastellaan!

Nykysuunnitelman mukaan raiteet on rakennettu, vaunut valmiina ja liikennejärjestelmät toiminnassa ennen vuosikymmenen loppua. Silloin haasteena on saada kaupunkilaiset pysyvästi käyttämään uutta liikennemuotoa. Ja mieluummin halusta kuin pakosta. Ratikka vaikuttaa alueen muihin liikennevälineisiin ja reitteihin ja on siten iso muutos.

Ideoita hyvän asiakaskokemuksen osalta tulee kerätä osallistamalla ihmisiä jo aikaisessa vaiheessa. Miltä kuulostaisi kulttuuriratikka vaihtuvine performansseineen, gastrolinja tai kirpputori raiteilla? Menestyvä ratikka kyllä kiinnostaa myös yrityksiä ja sponsoriraha voi olla merkittäväkin bonus. Ainakin lentoyhtiöiden ja reitin varrelle rakentavien rakennusfirmojen luulisi kiinnostuvan.

Uskon, että Ratikasta tulee Vantaan vetovoimatekijä. Toivon, että kaupunki tekee kaikkensa positiivisten talousvaikutusten saamiseksi. Vielä senkin jälkeen, kun asia ei enää kiinnosta poliitikkoja.

Mitä mieltä sinä olet, onko ratikka kannattava investointi? Jätä kommenttisi vaikka tähän blogin perään facebook -tunnuksillasi tai sitten facebook sivulleni https://www.facebook.com/VirtanenJyrki.

Huom! Ratikoiden kuvat ovat pixabay.com -palvelusta. 

Katso myös muut blogikirjoitukseni täältä: Blogit